On ollut nyt vähän pitempi hiljainen kausi. Jotenkin illat ja viikonloput ovat vain karanneet käsistä. Mutta hengissä ollaan.

Keskimmäisen synttäreitä juhlittiin kaksi viikkoa sitten. Vieraita kävi ihan sopivasti ja kakku saatiin syötyä. Juhlat menivät oikein mukavasti. Nuo 10 - 11 vuotiaat ovat jo niin omissa leikeissään viihtyviä, että ei niistä paljoa tiennyt.

Näiden kahden viikon aikana olen kuitenkin jotain saanut tehtyäkin. Olen viimeistellyt joulukortit. Eli leikkasin aiemmin syksyllä 3D-kortteja ja kokosin ne sekä liimasin korttipohjaan. Nyt kortit saivat kiillettä, tekstiä ja koristeita. Niistä tuli ihan nättejä. Sitten olen tehnyt WBP:aa jonkin verran. Pikkuhiljaa sekin edistyy. Kuvaa laitan prinsessasta, kunhan siihen vähän enemmän pistoja saan tehtyä. Yhden pienen punaisen neliöliinan olen virkannut. Pingoittaa pitäisi ja sen jälkeen voisin vaikka kuvankin ottaa. Mitähän muuta? Niin, olen neulonut itselleni yhden valkean lyyra-sukan Novitan nalle langasta. Toista aloittelin eilen. Noista sukista en taida kuvaa ottaa... Eivät mitenkään kauhean kauniit olleet. Mutta sopivan kokoinen oli jalkaan ja varmasti lämmin.

Lämpimästä puheen ollen. Olemme kotona ihmetelleet, kun olemme sisälämpötilaa onnistuneet tiputtamaan 3 astetta viime (ja edellisistäkin) talvista. Nyt huomasimme, että ehkä tupakoinnin lopettamisella on jotain tekemistä asian kanssa. Ääreisverenkierto nimittäin paranee, kun ei tupakoi. Ensimmäinen ihan konkreettinen havainto siitä, miten tupakoinnin lopettaminen on parantanut minun elämääni.

Näiden parin viikon aikana olen saanut kaksi isoa uutista. Toinen aivan ihana uutinen ja toinen sitten tosi ikävä uutinen. Ihana uutinen on se, että sukuun on tulossa vauva... En paljasta vielä kenelle (ei kuitenkaan minulle), jos sattuu että tätä blogia joku minut tunteva lukee, sillä tuleva äiti ei halua vielä paljastaa asiaa. En ole kenellekään sukulaiselle tai ystävälle antanut osoitetta blogiini. Mutta jos teistä joku minut tunnistaa, käy jätä käpälänjälki kommentteihin.

Se ikävä uutinen sitten. Eräs ystävä, josta aiemmin elokuussa kerroin, taistelee aikaa vastaan. Elämä ei ole oikeudenmukainen.

Nyt viikonloppuna juhlimme sitten esikoisen 13 v. synttäreitä sekä Siipan pyöreitä vuosia. Lapsilla on huomenna koulua, joten kakut ja muut herkut nautitaa huomenna iltapäivällä. Illalla syödään hyvin ja sitten suunnistamme mieheni ja naapureidemme (ehkä muutama muukin) kaupungin yöhön. Siipan synttäreitä ei isosti. Päätimme käyttää ne rahat vähän muualle. Siitä sitten joskus myöhemmin.